Improvisaatio (tutummin impro) on monelle ensisijaisesti tuttu television viihdeohjelmista, kuten Vedetään hatusta, Putous ja Whose Line Is It Anyway? Siksi monella herää ihan aiheestakin kysymys, mitä improvisaatio on ja miten improvisaatio ja liike-elämä yhdistyvät toisiinsa. Lyhyesti improa voisi kuvata seuraavanlaisesti:
Improvisaatio on huippuunsa hiottua vuorovaikutusta.
Improvisaation ydin on siis läsnäolevassa vuorovaikutuksessa, kaverin ideoista inspiroitumisessa, kokeilemisessa ja avoimuudessa. Improvisaation avulla voidaan luoda hetkessä täysin ilman käsikirjoitusta lyhyt sketsi, näytelmä tai vaikkapa kokopitkä musikaali.
Monesti improvisaatioesityksiä nähneet ihmiset toteavat, että tuohan nyt oli aivan selvästi käsikirjoitettua. Pitkän linjan improana paljastan nyt suuren salaisuuden: ei se ole. Ymmärrän, miksi se vaikuttaa siltä; tuntuu mahdottomalta, että tiimi ihmisiä voisi melkein kuin telepaattisesti toimia niin täydellisesti yhteen ja luoda jotain uutta. Kyseessä on kuitenkin ”vain” erinomainen vuorovaikutustilanne, joka syntyy aktiivisesta kuuntelusta, havainnoinnista ja hyväksymisestä.
Improssa on muutama sääntö, joiden avulla tämä on mahdollista.
- Kaveria ei jätetä
- Kaverini on nero
- Joo, ja..!
- Moka on lahja
Ja tämän maailman ImproLead haluaa tuoda työelämään.
”Improvisaatio työelämässä ei tarkoita vastuuttomuutta, sekasortoa tai pelleilyä.”
Improvisaation avulla voidaan kehittää mm. ongelmanratkaisutaitoja, muutosjoustavuutta, luovuutta, vuorovaikutustaitoja, tekemisen rohkeutta, ajattelun joustavuutta.
Maailman talousfoorumi listasi Future of Jobs -raportissaan, tulevaisuuden tärkeimmät 10 työelämätaitoa, joiden joukossa olivat muun muassa ongelmanratkaisutaidot, resilienssi, innovointi, joustavuus, ideointikyky ja luovuus. Eli juuri ne, mitä improvisaation avulla voidaan kehittää!
Improvisaatio työelämässä ei tarkoita vastuuttomuutta, sekasortoa tai pelleilyä. Sen sijaan improvisoiva työntekijä pystyy harvinaisen ketterästi muuttamaan työmenetelmiä, suunnitelmia ja mukautumaan kulloinkin edessä olevan haasteen mukaisesti. Improvisoiva ihminen jättää toimimattomat kankeat kaavat taakseen ja kommunikoi omista tarpeistaan sekä ideoistaan tehokkaasti. Improvisoiva ihminen ymmärtää myös tiimin voiman ja osaa vaikuttua toisen ideoista ja ajatuksista ja auttaa kaveria loistamaan.
Kuka voi improta?
Jokainen meistä improaa jotenkin, joka päivä. Vaikka tietäisit, että herättyäsi peset hampaat, juot aamukahvin jne. et siltikään voi ennustaa täysin päivän tapahtumia, vaan sinun tulee soveltaa sen mukaan, mitä vastaan tulee. Improaminen sopii siis luonnostaan kaikille. Monesti juuri sana ”impro” pelottaa. Luokan edessä vedetyt nokkahuilukokeet nousevat hikikarpaloiden kera mieleen ja herää pelonsekainen päätös ”minä en halua esiintyä!
Monesti sana ”impro” pelottaa.
No hätä.
Esiintyä ei yleisestikään improvisaatiossa tarvitse lainkaan, ellei halua ja Improleadin valmennuksissa lähestymistavat on valittu niin, että niihin on helppoa lähteä mukaan matalalla kynnyksellä. Lisäksi impro on joukkuelaji, tekeminen tapahtuu yhdessä. ImproLeadin valmennuksissa tavoitteena ei muutenkaan ole valmentaa kenestäkään improesiintyjää, vaan auttaa soveltamaan impron periaatteita jokapäiväiseen työhön ja luoda parempaa, tehokkaampaa työelämää.
Nyt tiedät mitä improvisaatio on ja myös, miksi sillä on oikeutettu paikka työelämässä.
Ensi postaukseen! (Ja sitä odotellessa – verkostoidutaanhan Linkkarissa!)
Linnea